Miten yhdistät teologian ja etiikan?

Helluntailaisuuden monet muodot & Progressiivinen helluntailaisuus mainitsin Nimi Waribokon ja hänen kirjansa “The Pentecostal Principle: Ethical Methodology in New Spirit”, jossa hän kehittelee eettistä metodologiaa sovellettavaksi yhteisöjen ja yhteiskuntien toimintaperiaatteille. Waribokon teologinen motiivi nousee helluntailaisuuden “monikielisyydestä”, jonka hän toivoisi ilmentyvän motiivina osallistua keskusteluun julkisista linjauksista muutoinkin kuin satunnaisilla väliintuloilla. Hänen mukaansa helluntailainen osallistuminen yhteiskunnalliseen keskusteluun voisi parhaimmillaan synnyttää sellaista ilmapiiriä, jossa kaikki osapuolet otettaisiin laajemmin mukaan, oikeudenmukaisuus lisääntyisi ja kaikki luodut voisivat oman erityislaatuisen äänensä avulla olla mukana yhdessä todistamassa Luojan hyvyyttä, totuudellisuutta ja kauneutta.  Wariboko kutsuu ennenkaikkea helluntailaisia olemaan osallisia rakentamassa omia yhteisöjään, olemaan rauhanrakentajia, tuomaan maailmaan enemmän “shalomia”.

Jotta voi osallistua keskusteluun, pitää osata puhua oikeaa kieltä. Warikobon mukaan jopa helluntailais-teologis-eettinen argumentti voidaan prosessoida niin, että se on relevantti myös muualla kuin teologisissa piireissä (jotka ovat kaiken lisäksi usein akateemisia ja tavoittavat tästä syystä melko pienen joukon ihmisiä). Tässä on haaste kristitylle kirkolle: tuoda yhtenäisenä äänenä teologisen etiikan argumentit tämän päivän sosiaalisten haasteiden keskelle, sosiaalisten ongelmien ja linjausten diskurssiin.

Wariboko tarjoaa eettisen analyysin tekoon kolmivaiheisen prosessikaavion. Se löytyy tästä alta tiivistetysti, jotta tämän blogin lukija voisi peilata siihen omaa, itselleen luontaisinta, tapaa lähestyä sosiaalisia ongelmia ja niistä käytävää teologista ja eettistä keskustelua.

WARIBOKON EETTISEN ANALYYSIN PROSESSIKAAVIO:

  1. VAIHE: YHTEISKUNNALLINEN ANALYYSI 
    1. Mikä on ongelma tai huolenaihe? Miksi se on ongelma? Ongelma on todennäköisesti uhka yhteiskunnan tai yhteisön moraaliselle vakaudelle. 
    2. Ongelman tarkastelu. Käytä hyväksesi eri tieteenaloja, kuten yhteiskuntatieteitä, ymmärtääksesi ongelmaan liittyvät keskeiset ulottuvuudet. Jos mahdollista, voit verrata myös historiallisia tilastoja tämänhetkisiin tilastoihin. Tämä on yksi tapa ottaa huomioon yhteiskunnallisten rakenteiden useat vaikuttajat. 
    3. Eetoksen tarkastelu. Millaisia arvoja ja normeja yhteiskunnassa vaikuttaa ja miten ne suhtautuvat ongelmaan? Jotta voi muuttaa mitään, täytyy ensin ymmärtää asian perustaa ja lähtökohtia.
  2. VAIHE: RESURSSIT ONGELMAN REFLEKTOIMISEEN
    1. Tunnista ongelmaan liittyviä teologisia, kirjallisia ja filosofisia resursseja ja kiinnitä erityisesti huomiosi niihin, jotka auttavat rakentamaan eettistä ratkaisua ja maailmankatsomusta.
    2. Analysoi ilmapiiriä ja sääntöjä. Ovatko ne samansuuntaisia teologisen ymmärryksen kanssa “Jumalan lakien” kanssa ja ovatko ne hyviä (edustaen parasta mahdollista teologista näkökykyä Jumalan tarkoitusperistä)?
  3. VAIHE: EETTINEN RATKAISU JA TUOTOS
    1. Mikä eettinen ratkaisu (vastatoimi, idea, ajatusmalli, näkemys) nousee teologisesta analyysistä/keskustelusta liittyen ongelmaan? Näytä, miten se kykenee joko vahvistamaan yhteisöä tai vähentämään identifoitua ongelmaa (poistamalla, ratkaisemalla tai uudelleenmäärittelemällä sen).
    2. Tämä ehdotettu ratkaisu tulisi raamittaa alan tärkeimpien asiantuntijoiden käymän keskustelun viitekehykseen.
    3. Sen jälkeen, kun ratkaisu on hyvin määritelty, näytä miten se sopii ykkösvaiheessa määriteltyyn yhteiskunnalliseen eetokseen. Selitä, miksi juuri tämä ratkaisu on sopiva juuri tälle yhteisölle tämänhetkisessä maailmanajan tilanteessa sopiva. Tämä vaihe voi vaatia konfrontaatiota ja ratkaisun muuntamista saadun palautteen mukaan. Etsi ennenkaikkea vastauksia siihen, mitä resursseja on parempaan vastaukseen.    
    4. Päätä, pitäisikö harkita uuden instituution tai organisaation perustamista, jotta tarvittava muutos voitaisiin saada aikaan? Jos tarvitaan, niin mikä on uuden instituution analysoitu vaikutus yhteisöön?
    5. Huomioi, miten ehdotettu ratkaisu tullaan ymmärtämään monikulttuurillisessa kansalaisyhteiskunnassa, johon kuuluu monien uskontojen ja maailmankuvan edustajia. Saisiko ratkaisu myös äänensä kuuluviin akateemisissa piireissä? Mitä ovat ne ontologiset, etologiset, teleologiset näkökulmat ehdotetussa ratkaisussa, jotka kykenevät palvelemaan yhteisen hyvän rakentamista avoimessa kansalaisyhteiskunnassa?
    6. Mitkä ovat suurimmat hyödyt ja tulokset yhteisölle, mikäli se ottaa vastaan ja laittaa käytäntöön ehdotetun ratkaisun? Muista, että kaikki hyödyt eivät ole aina ilmaistavissa laskettavilla taloudellisilla termeillä. 

 

Miten meni noin-niinkuin-omasta-mielestä?

Vai oletko ylipäänsäkään sitä mieltä, että teologialla voisi olla relevanttia annettavaa tämänpäiväisiin eettisiin kysymyksiin?

 

 

 

 

2 thoughts on “Miten yhdistät teologian ja etiikan?

  1. Erityisesti mua innostaa toi monikielisyys helluntailaisuuden piirteenä ja kontribuutiona tähän keskusteluun. Monikielisen näkökulman soveltamisella voisi olla todella merkityksellisiä vaikutuksia eri tilanteisiin monikulttuurisessa kontekstissa.

    Muita jutussa esiintulleita upeita ajatuksia on tuo yhteiskunnallisen ilmapiirin ja sääntöjen tarkastelu siten, että etsitään miltä osin ne käy yhteen kristillisten näkemysten kanssa. Kussakin kulttuurissa ja ajassahan on taatusti joitain tiettyjä hyvin (ja tiettyjä huonosti) kristinuskon kanssa yhteenkäyviä piirteitä, joista yhteensopivien piirteiden puoltajien kanssa kannattaisi lyöttäytyä yhteen.

    Myös tosiaan tosi järkevää kysyä miten juuri tämä ratkaisu sopii tähän aikaan ja ETENKIN miten se tullaan ymmärtämään nykyajassa!

    Ongelma on, että vaikkapa Amerikan konservatiivien aborttivastaisuutta, tai liberaalien tasa-arvoista avioliittoa ajavat eivät NÄYTÄ vastapuolen silmissä oikeudenmukaisuuden ajajilta, vaan ne YMMÄRRETÄÄN vihaajina. Koska he loukkaavat vastapuolen pyhiä arvoja tai ne esitetään niin, ettei niiden oikea intentio tule näkyviin.

    Like

    • Tätä keskustelua tulisikin käydä enemmän käytännön teologiaa tehtäessä / seurakunnissa: miten opit soveltuu tähän aikaan ja miten ne ymmärretään nykyajassa. Monesti taidamme puhua ohi tai kuulijakuntana on ainoastaan samanmieliset eikä aitoa dialogia synny.

      Like

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s